Translate

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kesäinen kevätpäivä

Salmenkylässä on kesä antanut odottaa itseään.
Viileässä säässä on puutarhatyötkin antanut odotella itseään.
Mutta tänään on lämpömittarin sininen kiivennyt jo aamusta mukavasti näyttäen  jo lähelle 20 astetta.
Tuoksuukin houkuttelevalle, huomaa Miirukin.


Miiru maukuu itsensä sisään ja sisällä jälleen maukuu ulos. Salme on ihan ymmällä tätä touhua. Arvo tuo lenkkimakkaraa Miirulle muttei sekään kelvannut, vaikka onkin kissin herkkua. Arvo pätkäisee mennessään siitä itselle tuhdin palan.


Asiaa Miirulla olikin. Se yritti kertoa, että ulos, ulos, kaikki ulos nauttimaan. 

Salme kasteli verannalla venyvät kurkuntaimet. 
Ja jatkoi pihamaalle Miirun iloksi,  tutkimaan kasvihuoneen tilannetta - missä vaiheessa voisi siirtää taimet sinne.


Kovin oli kasvihuone tyhjän näköinen.
 Mutta Salmella oli jo taimi jos toinenkin odottamassa sopivan lämmintä.



 Sen verran aurinko kuitenkin lämmitti, että ampiaispesässä oli herätty.


 Lähdetäänpäs Miiru katsomaan onko raparperit jo otettavissa.


 jaa, katsopas, tähän on joku laittamassa kotia itselleen!
 No mutta -


 Onpas auringolla ollut kuitenkin voimaa, tästähän saa jo piiraan, tai kiisselin. Jos Arvolta kysyy, niin se on se kiisseli.


Salme käy vielä kasvilavan luona katsomassa, etteivät taimet läkähdy lasin alle ja vähän nostaa rakosalle laseja.


Onpa hyvällä alulla nämäkin, osa pääsee kasvimaalle, kunhan yöpakkaset hellittävät. Viimeistään juhannuksen tietämillä.


Pihan kierroksen jälkeen jatketaan takaisin sisälle. No jäätkös Miiru sinäkin sisälle vai mihin sinä taas aiot..


Salme lähti keittiöön ja Miiru katseli auringon leikkiä verannalla..  Taisi olla riittävän lämmin paikka päiväunille... Vai maukaiseekos ulos...




sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Osuuskaupalla

Salme lähti katsomaan, miltä Osuuskaupalla näytti, oli kuullut, että siellä Aura ja Pentti suunnittelivat pääsiäisen tienoille kaupan avaamista. Ja tuoretta leipää sieltä sai jo nyt aamuisin. Jostain täytyy aloittaa, tuumi Aura ja nautti, kun voi pikku hiljaa aloitella kaupan pitoa.

Juodaan ensin kahvit..




Kevään tulosta oli Salme innoissaan ja tiedusteli josko kauppaan saadaan siemenpusseja..


No jo vain, lupailee kauppias Pentti. Kyllä tulee puutarha tuotteitakin. Tosin alakerran tilojen suunnitelmat  olivat hiukan erilaiset Auralla ja Pentillä


Minä olen ajatellut laajentaa vaatepuoleen. Muutamaa hyvää valmisvaatemallia.  Suunnitelmia ja alustavia sopimuksiakin jo on. Mutta mennäänpäs katsomaan!


Ja kurkataan ..



Täällähä ei enää haise okenkaan savulle.


Tänne toiselle puolelle pari vaaterekkiä ja pieni sovituskomero tänne perälle, suunnittelee Aura.



Tuonne etuosaan mahtuu hyvin Pentin suunnitelma, puutarhatuotteet


Näyteikkunaa laitoin jo pääsiäinen mielessä.




Hyvin näyteikkunasta näkee myös sisällä saakka. Kova ikkunan pesu sinulla, tuumaa Salme.



On se mukava, kun saa kaupan auki. Vaikka konttorin paikka onkin vielä ratkaisematta...


tiistai 31. tammikuuta 2017

Kukas se siellä!

Aamulla anivarhain Salmen portista vilahtaa pieni ja tumma hahmo... varovaisesti kuuntelee, katselee ja haistelee ympärilleen..

... pieni kissa kiertelee ja kurkistelee ja päättäväisenä asettuu oven taa..


..mmiiuuu...

Arvo lähtee ulos puuhilleen aamukahvin jälkeen. Onkin tulossa kirkas päivä!


Ja samalla livahtaa pikkukissa...
.. ja kurkistaa keittiöön.

No mutta hyvänen aika! Kukas se siinä!...


..mistäs se sinä siihen tupsahdit...


... voi, voi... ja kissi jo hyrisee ja päästää hentoja maukaisuja, puskee Salmen kättä...


Onkos sinun nälkä? Otapa maitoa.. Arvo taisi pistää kahviinsa viimeiset kermat.


... noin, latki vaan.. (niin, ennen kissoille juotettiin maitoa ja kermaa)


Kukas sinä mahdat olla ja mistä tulla.. ei taida pentuja olla lähitaloissa... Ellei Naapurin Isännän navettakissoista jollaan olisi pentuja...


Oletpa sinä kaunis, niin kultainen, on jo aivan innoissaan Salme. Pitkään on Salme kaivannut omaa kissiä..


Voi sinua, pitääpä kysellä missä sinua kaivataan...
Miiuuu, vastaa kissi ja tähyää jo uteliaasti ympärilleen...


Salme on soitellut kylälle ja kysynyt myös Naapurin Isännältä, mutta missään ei kuulu kenkään kaipaavan kissaa. Joku uumoili, että kylällä liikkunut markkinaväki olisi jättänyt kissan jälkeensä... tiedä häntä....   Illalla Salme miettii jo kissille nimeä.. oletkos sinä Miiru?..


Mikään Miiru, tuumaa Arvo... sehän on Pentti!


No elä höpsi! Sehän on tyttö-kissa. Ja kauppiashan on Pentti... Eihän sitä voi nimetä kauppiaan mukaan kissiä!
No jos ei Pentti, niin sitten Pirkko.


No ei nyt sentään - hyvänen aika, lakkaa höperehtimästä! se kyllä näyttää niin Miirulta!
Mikään miiru.. kas kun ei viiru.. Kuule, nytpäs tiedän, Siiri, Siiriltä se näyttää..


No ei ole Siiri tämä, ei sitten millään ole.   Kuulepas Salme, eihän sitä tiedä ollenkaan jääkös tuo lainkaan tänne. Ja katos nyt miten se jo sotkee...
Oi, voi pikkuista Miirua ...


Oletkos sinä Miiru... kurrrr prrrr

 Voi mihinkäs me laitamme sinut nukkumaan..

Jos pannaan verannalle vähän sanomalehteä ja lukitaan se sinne...ja huomenna viedään Naapurin navettaan...

Niin, laitetaan sinulle kori vintille minun sängyn viereen... Sitten ei vieras talo pelota.


No eipä kai tuota pelota... yöllähän se on ulkonakin ollut ja tullut... sano tässä sitten enää mitään, tuumaa Arvo ja lähtee jo komeroa kohden korin hakuun.. Ei tässä taida enää mikään auttaa...

Voi minun pieni Miiru-kissi ❤


Iso,iso kiitos ihanainen Hanna!❤www.hannajaleijona.blogspot.fi